Suunnittelimme
vapaaehtoisten omaisten ja työntekijöiden yhteistyönä T-paidat. Pohdimme miten
saisimme näkyvyyttä messuilla ja muissa tilaisuuksissa, joissa käymme
esittelemässä yhdistystä. Miten meistä näkyisi heti päälle, että olemme tai
edustamme omaisia. Eikä mitä tahansa omaisia vaan psyykkisesti sairastuneiden
läheisiä. Silloin muutkin omaiset, jotka eivät vielä ole toiminnassa mukana,
tunnistaisivat meidät ja mikä tärkeintä, itsensä - minäkin olen omainen ja
muitakin siis on.
Huomasimme,
että kun puhutaan mielenterveydestä tai psyykkisistä sairauksista, sanat ovat
pitkiä. Paitaan pitäisi kirjoittaa ’epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän
äiti’ tai ’kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan puoliso’. Ja paitojahan
pitäisi olla paljon erilaisia. Vapaaehtoiseltamme tuli reipas kommentti: ”Laitetaan
siihen hullun omainen - tai hullu omainen, sitähän me monesti hoitotahon
mielestä ollaan.” Asia kypsyi vielä hiukan ja päädyimme sanaan hullunomainen,
joka tavallaan sisältää nuo edelliset, mutta myös sen että voimme lähestyä
asiaa huumorilla. Ja huumorihan on tärkeä voimavara erilaisissa haasteellisissa
tilanteissa, joita elämä omaisten eteen tuo.
Stigmatisaatio,
häpeäleima, mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Me pohdimme
sitä omaisen näkökulmasta. Kun omainen menee psykiatriseen sairaalaan katsomaan
sairastunutta läheistään, hän miettii ehkä, että näkeekö joku. Näkyykö se
kauaskin että täällä menee nyt omainen, skitsofreenikon isä, kuntoutujan
puoliso, epävakaan sisko. Voisiko olla mahdollista, että hän joka siellä juuri nyt
menee portista sisään, onkin työntekijä tai harjoitteluun menevä opiskelija,
yleisöluonnolle pyrkivä mattimeikäläinen tai iltakävelyllä sairaala-alueen läpi
oikaiseva kansalainen. Kuka sen tietää?
Näkyykö
minun otsassani oleva leima sinulle? Yleensä leimasta kuitenkin kai on
tietoinen vain henkilö itse, vaikka kokemus usein on, että sen antaa ympäristö,
muut, yhteiskunta. Voisiko siihen suhtautua siten, että itse sen teen tai
pyyhin sen pois? Keksin itse itselleni paremman tittelin. Sanat ovat vain
kirjaimia jonossa.
Omaisyhdistyksessä
tiedetään, että häpeäleima nostaa omaisen kynnystä hakea itselleen tukea ja
apua.
Kun
ilmaannumme messuille ja tapahtumiin hullunomainen -paidoissa, saamme pääsääntöisesti
myönteistä palautetta. Se, joka kysyy meiltä, onko mielestämme sallittua kutsua
mielenterveyspotilasta hulluksi, kertoo samalla enemmän itsestään kuin meistä. Entä
mitä sana hullunomainen tarkoittaa sinulle?
Tarkoituksemme on herättää
keskustelua leimautumisesta mielenterveysasioissa, lähestyä asiaa huumorin
kautta, hullutella vaikealla aiheella. Yritämme saada aiheen tutuksi ihmisille,
luoda avointa ilmapiiriä puhua asioista. Jokaisella meistä on oma näkökulma
hulluuteen, hullutteluun ja omaisena olemiseen.
Yleisön
pyynnöstä, hullunomainen-paitoja saa nyt ostaa. Ostamalla paidan tuet omaisyhdistyksen toimintaa. Paitakauppa löytyy osoitteesta:
Johanna Puranen
omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä
FinFami - Uusimaa ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti